Kauneus- ja terveystuotteiden myynti jatkoi kasvuaan, myös muotikauppa piristyi

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvu hidastui huhti-kesäkuussa muutaman edellisen vuosineljänneksen ripeän kasvun jälkeen. Kokonaismyynnin nimellinen kasvu viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna jäi 0,9 prosenttiin, ja inflaatiokorjattuna muutos painui 0,9 prosenttia negatiiviseksi.

Myynnin kasvu oli hitainta huhti- ja toukokuussa, kun taas kesäkuussa myynti kasvoi 1,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon myynti oli vahvan ensimmäisen vuosineljänneksen ansiosta lähes kaksi prosenttia viime vuotta korkeampi. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli huhti-kesäkuussa 0,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-kesäkuun kävijämäärät olivat 1,7 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.

”Kauppakeskusten myynnin kasvu hieman tasaantui toisella vuosineljänneksellä vahvemman alkuvuoden jälkeen. Myynnin kehitys oli keväällä varovaisempaa, mutta kävijämäärät jatkoivat edelleen kasvuaan, mikä kertoo kauppakeskusten säilyttäneen vetovoimansa kuluttajien arjessa. Ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaiskuva on edelleen myönteinen, ja Q2:n jälkeen myynnit ja kävijämäärät ovat lähteneet useissa lukuja julkaisseissa kauppakeskuksissa jälleen selvästi vahvempaan kasvuun. Tämä antaa myönteisen pohjan kasvunäkymälle loppuvuotta ajatellen”, toteaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n puheenjohtaja Jukka Vakula.

Alueelliset erot kauppakeskusten myynnin kehityksessä olivat toisella vuosineljänneksellä suuria. Pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa sekä myynti että kävijämäärä jatkoivat ripeää kasvuaan ja kokonaismyynti oli 2,5 prosenttia viime vuotta korkeampi. Muiden yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen kauppakeskusten kävijämäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaismyynti laski 0,6 prosenttia. Pienempien kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa sekä kävijämäärä että kokonaismyynti laskivat 2,6 prosenttia viime vuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna.

Toimialakohtaisen myynnin kehityksessä isoja eroja

Kauppakeskusten merkittävistä toimialoista eniten kasvoi vuoden toisella neljänneksellä jo pitkään vahvasti kasvanut kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti. Toimialan myynnin kasvu hiipui huhti-kesäkuussa kuitenkin 2,3 prosenttiin. Myös kahviloiden ja ravintoloiden myynnin kasvuvauhti hiljeni, mutta ylsi kuitenkin edelleen lähes kahteen prosenttiin. Muodin ja asusteiden toimialan myynnin kasvu sen sijaan kiihtyi pitkän alakulon jälkeen, ja toimialan toisen vuosineljänneksen myynti oli etenkin vilkkaan kesäkuun siivittämänä 1,7 prosenttia viime vuotta korkeampi.

Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan, myynnin muutos taittui 0,1 prosentin laskuun. Ensimmäisen vuosineljänneksen vahvan kasvun siivittämänä koko ensimmäisen vuosipuoliskon myynti oli kuitenkin 1,7 prosenttia viime vuotta korkeampi. Toisen vuosineljänneksen heikkoja myyntilukemia saattavat selittää tiettyjen vuotuisten kampanjoiden ajoittuminen eri kuukausille sekä päivittäistavarakaupan verkkokaupan tilastointimuutokset. Miinusmerkkisiä myynnin muutoksia kirjattiin myös vapaa-ajan tuotteiden, sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä viihde- ja vapaa-ajan palvelujen toimialoille.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyi ennallaan yli 96 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopussa koko maassa keskimäärin 96,2 prosenttia eli täsmälleen samalla tasolla kuin maaliskuussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste pysytteli samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kehitys eriytyi: muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste vahvistui edelleen ja oli 98,7 prosenttia. Sen sijaan pienempien kaupunkiseutujen käyttöaste jatkoi hienoista laskuaan ja oli nyt 93,5 prosenttia.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 52 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 301 8933

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Lauttis, Malmin Nova, Redi, Ruohis, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Tikkuri
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Ratina, Tullintori, Westeri TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Akseli, Stella PORI Puuvilla PORVOO Lundi ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen