• Etusivu
  • Yhdistyksen esittely
  • Jäsenyys
  • Yhteystiedot
  • Ajankohtaista
  • Toimiala ja markkinat
    • Kauppakeskusjulkaisu
    • Toimialaluokitus
    • Retail Facts Finland
  • Tapahtumat
  • Vuoden kauppakeskusteko -kilpailu
  • Jäsenille
ENFI
  • Etusivu
  • Yhdistyksen esittely
  • Jäsenyys
  • Yhteystiedot
  • Ajankohtaista
  • Toimiala ja markkinat
    • Kauppakeskusjulkaisu
    • Toimialaluokitus
    • Retail Facts Finland
  • Tapahtumat
  • Vuoden kauppakeskusteko -kilpailu
  • Jäsenille
ENFI

Poikkeusvuonna keskiostos kasvoi kauppakeskuksissa

4.3.2021

Kauppakeskuksissa on tehty paljon toimenpiteitä sekä kehitetty uusia nouto- ja toimituspalveluita, joilla asiakkaiden turvallisuus on pystytty varmistamaan pandemian eri vaiheissa. Kauppakeskusten käyttöasteet ovat pysyneet korkeina, ja vuoden lopussa lähes 94 prosenttia vertailussa mukana olevien keskusten liiketiloista oli vuokrattuna. 

Kauppakeskuksissa on tehty paljon toimenpiteitä sekä kehitetty uusia nouto- ja toimituspalveluita, joilla asiakkaiden turvallisuus on pystytty varmistamaan pandemian eri vaiheissa. Kauppakeskusten käyttöasteet ovat pysyneet korkeina, ja vuoden lopussa lähes 94 prosenttia vertailussa mukana olevien keskusten liiketiloista oli vuokrattuna. 


Keskiostos kauppakeskuksissa vuosina 2012-2020. 

Korona vähensi kaupunkikeskustojen kauppakeskusten myyntiä ja kävijöitä 

Koronapandemia on hiljentänyt etenkin kaupunkikeskustoja, kun etätyö, matkailun hyytyminen ja tapahtumien puuttuminen vähentävät keskustojen luontaista kävijämäärää. Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksejä tarkasteltiin nyt ensimmäistä kertaa kaupunkien keskustoissa ja muilla alueilla sijaitsevien keskusten välillä. Metro- ja juna-asemien yhteydessä olevien keskusten kävijämäärissä näkyy vähentynyt työmatkaliikenne, mutta samalla keskiostos on kasvanut merkittävästi.  

Keskusten liikevalikoimien ja saavutettavuuden eroavaisuudet korostavat kehitystä: kauppakeskusten suuret hypermarketit ja väljät pysäköintialueet ovat korona-aikaan houkutelleet kävijöitä, kun taas vaikutukset kaupunkikeskustojen muoti- ja erikoisliike painotteisempaan tarjontaan ovat olleet suuremmat. Vahvasti päivittäistavarakauppavetoiset kauppakeskukset ovat pärjänneet kriisin aikana muita paremmin.

Erot eri toimialojen välillä korostuivat loppuvuonna 

Kauppakeskusten eri toimialoista koronapandemia on vaikuttanut erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluihin, kahviloihin ja ravintoloihin sekä jo pidempään haasteissa olleisiin muotiin ja asusteisiin. Päivittäistavaran ja tavaratalojen kokonaismyynti piti hyvin pintansa kauppakeskuksissa: koko vuoden tasolla myynti laski 1,4 prosenttia, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä päästiin hyvin lähelle vuoden 2019 tasoa. Muiden toimialojen myynnin laskiessa päivittäistavarakaupan merkitys korostui.  

Miltä tilanne näyttää nyt – jäsenten kommentit 

”Pandemia ja rajoitukset ovat koetelleet kauppakeskuksia ja kiinteistönomistajia siinä missä vuokralaisia ja muutenkin yhteiskuntaa, mutta uskomme vahvasti kuluttajien palaavaan kauppakeskuksiin nopeasti tilanteen helpottuessa, kuten näimme viime kesänä”, toteaa Cityconin kauppakeskustoiminnoista vastaava johtaja Sanna Yliniemi. 

”Koronapandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia kauppakeskuksien toimintaan. Muutokset ovat vaatineet kaikilta nopeaa reagointia ja uuden oppimista. Uskomme vahvasti toimialan elpymiseen heti kun ihmiset pääsevät taas liikkumaan vapaammin. Ihmisillä on tarve sosiaalisille kohtaamisille ja elämyksien kokemiselle, ja kauppakeskukset pystyvät tarjoamaan turvallisen ja toimivan kohtaamispaikan. Kauppakeskukset kehittyvät nyt hurjaa vauhtia ja toimivat konseptit, monipuolinen palvelutarjonta ja sijoittuminen ihmisten arjen lähelle houkuttelevat asiakkaita jatkossakin asioimaan keskuksissa”, sanoo Newsecin kauppakeskusliiketoiminnoista vastaava päällikkö Johanna Harjunmaa. 

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 43 kauppakeskusta.  

 

Lisätietoja: 

Mikko Östring, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933  
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269 

 

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni   
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi 

Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen  

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit 

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Annankatu 24, 2. krs.
00100 Helsinki
FINLAND

Tietosuojaseloste